Kuunkuiskaajat

1. Kahden

Ollaan lintuja tai ollaan perhosia,
kunhan ollaan kahdestaan
Syödään suolakalaa faijan suolaamaa
Kai, kurhan ollaan kahdestaan
Ei häiritä saa vielä toiset meitä,
kun me salaa suudellaan
Vain tuuli kuunnella voi ennen heitä,
kuu me salaa suudellaan
Et saa, et saa sä mennä avaamaan
vaikka toiset kilpaa oven kolkuttaa
Et saa, et saa sä mennä svaamaan,
tämän illan tahdon sinut kokonaan omistaa
Ei et saa, ei et saa
Viedään lautasella maitoo siilille
ja ollaan vielä kahdestaan
Ongitaan sängyn alta juustopallo taivahlta,
kunhan ollaan kahdestaan
Ei häiritä saa vielä toiset meitä,
kun me salaa suudellaan
Vain tuuli kuunnella voi ennen heitä,
kuu me salaa suudellaan
Et saa, et saa sä mennä avaamaan
vaikka toiset kilpaa oven kolkuttaa
Et saa, et saa sä mennä svaamaan,
tämän illan tahdon sinut kokonaan omistaa
Ei et saa, ei et saa, mennä avaamaan, ei et saa

2. Ruutuliina

Tyttö yksin ratsastaa Ruutuliinalla.
Tyttö yksin ratsastaa Ruutuliinalla, Ruutuliinalla.
Köyhä taikka rikas mies, samantekevää.
Köyhä taikka rikas mies, samantekevää, samantekevää.
Pankaa Ruutuliina valjaisiin, pankaa Ruutuliina valjaisiin.
Pankaa Ruutuliina valjaisiin, pankaa Ruutuliina valjaisiin.
Kahvit on jo laitettu pöytään valkeaan.
Kahvit on jo laitettu, käykää istumaan, käykää istumaan.
Pappi oven takana miettii sanojaan.
Pappi oven takana, polttaa tupakkaa ja miettii sanojaan.
Pankaa Ruutuliina valjaisiin, pankaa Ruutuliina valjaisiin.
Pankaa Ruutuliina valjaisiin, pankaa Ruutuliina valjaisiin.
Tyttö on jo naitettu ison selän taa.
Tyttö on jo naitettu, kohta soudettaan, ison selän taa.
Kalliolle vanha mies nousi katsomaan.
Kalliolle vanha mies nousi katsomaan, ison selän taa.
Pankaa Ruutuliina valjaisiin, pankaa Ruutuliina valjaisiin.
Pankaa Ruutuliina valjaisiin, pankaa Ruutuliina valjaisiin.

3. Loputon tie

Taakse jäi aika tuo rakkauden.
Huomasin sen, enää sua en odota saattamaan.
Matkustaa tahdon vaan kauas pois.
Painan mä pään kyyneliäin, kukaan ei nähdä vois’.
Niin loputon tie tää mulle annettu lie.
Ei toivoa saa turhaa unelmaa.
Oi, miksi käy näin, menneeseen kanssasi jäin.
Ei uskoa saa toisten kertomaa.
Matkustaa tahdon vaan kauas pois.
Mitäkö jää särkyvämpää, pientä sydäntäin?
Taakse jäi aika tuo rakkauden.
Painan mä pään kyyneliäin, kukaan ei nähdä saa.
Niin loputon tie tää mulle annettu lie.
Ei toivoa saa turhaa unelmaa.
Oi, miksi käy näin, menneeseen kanssasi jäin.
Ei uskoa saa toisten kertomaa.
Niin loputon tie tää mulle annettu lie.
Ei toivoa saa turhaa unelmaa.
Oi, miksi käy näin, menneeseen kanssasi jäin.
Vain loputon tie uuteen alku vie.
Vain loputon tie uuteen alku vie.

4. Taivaallinen 

Taisit onnistua kertomaan ne sanat,
joista vain vaietaan
silloin kun on yö ja taivaallaan täysikuu.
Taisit onnistua suudelmaan kätkemään
ne sanat vain,
joista vaietaan silloin kun on yö valoton.
Taivaallinen tunne on outo tää,
kauas pilvien lentävän nään.
Taivaallinen, tähdet pois häviää,
silti toivon, et’ vierellein jää.
Toivon tähtien muistavan ne sanat,
jotka sain ja suudelman,
silloin kun ne kauas katoaa taivaaltaan.
Silloin kun mä viereltäin
löytää voi häntä enää en,
toivon tähtien muistavan
rakkauden.
Taivaallinen tunne on outo tää,
kauas pilvien lentävän nään.
Taivaallinen, tähdet pois häviää,
silti toivon, et’ vierellein jää.
Taivaallinen tunne on outo tää,
kauas pilvien lentävän nään.
Taivaallinen, tähdet pois häviää,
silti toivon, et’ vierellein jää.

5. Hääkellot 

On järvellä jää ja jää lumen alla.
On kaks’ ystävää, on kylmä ja halla.
On routainen maa ja tähtinen taivas.
En mielestäin saa, sen mieleeni painan.
Milloin oi, meille hääkellot soi.
Milloin oi, meille hääkellot soi.
Kun lehtii jo puu ja talvi on hiljaa.
Kun on heinäkuu ja maassa on viljaa.
Silloin oi, meille hääkellot soi.
Silloin oi, meille hääkellot soi.
Silloin tanssivat taivas ja maa.
Katsot huntuuni mun valkeaa.
Kun kukkii jo maa ja ruislintu laulaa.
Silloin oi, meille hääkellot soi.
Silloin tanssivat taivas ja maa.
Katsot huntuuni mun valkeaa.
Kun lehtii jo puu ja talvi on hiljaa.
Kun on heinäkuu ja maassa on viljaa.
Silloin oi, meille hääkellot soi.
Silloin oi, meille hääkellot soi.

6. Työlki ellää 

Mitä minä laulan kun olen iloinen
Mitä laitan leijailemaan päälle sävelten
Paljon päivänpaistetta ja poutapilviä
Torikauppiaille nauravia silmiä
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mitä minä laulan kun olen onneton
Mitä silloin sävelteni kannettava on
Sadetta ja myrskysäätä ylle kaupungin
Reikähousupelimannille pennin lantin
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mitä minä laulan kun rakastunut oon
Kantaako mun rakkauteni laulun kuutamoon
Samettia silkkiä ja kultalankaa vaan
Siitä minun kullalleni paita ommellaan
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mitä minä laulan jos hyljätyksi jään
millä minä hyljättyä saatan selittää
petollista naurua ja sanahelinää
sitä se on rakkaus ei sen enempää
Mitä minä laulan kun ittekseni meen
Mietin miksi aina uutta laulua mä teen
Kaksi kummaa lintua jo taivaanrannan taa
Lentää silloin kun on aika laulu lopettaa
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu
Mä laulan
Paista päivä kulje kunnon kuu
Työlki ellää mut kaupal rikastuu

7. Maailman majoilla

Maailman majoilla, raukoilla rajoilla,
rakkaudesta laulut ikävää soi, ikävää soi.
Syksyisen kaupungin, valojen helminauhoihin
nään pukeutuvan, ikävää soi, ikävää.
Minne mä kuljen sinne, minne ma kuljen sinne,
minne mä kuljen sinne, minne tuuli vie.
Yö musta harsollaan peittelee kauniin maan,
tuuli hiljainen, ikävää soi, ikävää.
Minne mä kuljen sinne, minne ma kuljen sinne,
minne mä kuljen sinne, minne tuuli vie.
Minne mä kuljen sinne, minne ma kuljen sinne,
minne mä kuljen sinne, minne tuuli vie.
Maailman majoilla raukoilla rajoilla
rakkaudesta laulut ikävää soi, ikävää.

8. Tumma sydän

Tänään on leirin tulet sammuneet,
tänään on laulut tummien vaienneet.
Ei lennä tanssijoita ympärille soittajan,
ei loista pimeydessä liekit nuotion.
Ei enää vapaana voi olla sielu laulajan,
nyt täynnä kaipausta tumma sydän on.
Aina sydän tumma on, ei loista liekit nuotion.
Aina sydän tumma on ja taas on lähtemässä matkaan koditon.
Eilen soi viulut vielä vapaana,
eilen ei ollut pilviä taivaalla.
Ne tänään alhaalla jo varjostavat maailman,
ei onnellisena soi sielu laulajan.
Ja taas kun kaupunki on tänään mennyt nukkumaan,
niin tumma sydän vielä etsii kotiaan.
Aina sydän tumma on, ei loista liekit nuotion.
Aina sydän tumma on ja taas on lähtemässä matkaan koditon.
Ei enää vapaana voi olla sielu laulajan,
nyt täynnä kaipausta tumma sydän on.
Aina sydän tumma on, ei loista liekit nuotion.
Aina sydän tumma on ja taas on lähtemässä matkaan koditon.
Aina sydän tumma on, ei loista liekit nuotion.
Aina sydän tumma on ja taas on lähtemässä matkaan koditon.

9. Taivaanrinne 

Taivon tähti kauas lähti
taivon tähti, minne lähti,
taivon tähti minne kulkemaan.
Tippui minne, tippui sinne,
tippui minne taivaanrinne,
painui alas asti manalaan.
Käärmeen häitä, noidan päitä,
paholaisen lemmekkäitä
sielunpätkiä ja hunajaa.
Taivaan kun taivaanrinne taipuu mua heikottaa.
Ei taivaan, taivaanrinne ei mua saa.
Taivaan kun taivaanrinne taipuu mua heikottaa.
Ei taivaan, taivaanrinne ei mua saa.
Tippui siellä taivon tiellä
kuudet kuuta paljon muuta
tippui siellä kuoppaan kamalaan.
Lapsen nahka, koivun pahka
kylmän pojan kuuma rahka
tuolta tippui tuonne manalaan.
Käärmeen häitä, noidan päitä,
paholaisen lemmekkäitä
sielunpätkiä ja hunajaa.
Taivaan kun taivaanrinne taipuu mua heikottaa.
Ei taivaan, taivaanrinne ei mua saa.
Taivaan kun taivaanrinne taipuu mua heikottaa.
Ei taivaan, taivaanrinne ei mua saa.
Ei saa, ei saa, ei saa mua tippumaan.
Ei saa, ei saa, ei saa mua tippumaan.
Ei saa, ei saa, ei saa mua tippumaan.

10. Milloinkaan

Vaikka valvoessaan voi ylle nukkuvan maan,
nähdä tuikkivan tähden taivaallaan.
Vaikka valvoessaan voi kuulla korkeudestaan,
äänet avaruuden, hiljaisen.
Vaikka valvoessaan voi kuulla korkeudestaan,
äänet avaruuden, hiljaisen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
ääni sen on hiljainen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
ääni sen on hiljainen.
Kultaa kulkiessaan tai hiekan muruja vaan
kantaa tähteni tuolla kalleintaan.
Yössä yksinäisen kai liekki rakkauden
polttaa niin kuin se polttaa mun sydämen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
Aäni sen on hiljainen.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: